Ongelmakäyttäytyminen
Jokaisella on varmasti joku huono toimimaton tapa reagoida asioihin. Usein tapahtuvia vaikeita tilanteita voi tutkailla ns. ketjuanalyysin avulla. Tuolloin ensin tulee miettiä ja määritellä itselle mikä on sitä ongelmakäyttäytymistä. Sitten on hyvä pohtia mikä oli laukaiseva tekijä, joka aikaansai tuon ongelmakäyttäytymisen. Haavoittuvuustekijöiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka lisäsivät ongelmakäyttäytymistä esim. aikaisemmat kokemukset, väsymys tai nälkä. Sitten voi miettiä tekoja ja ajatuksia, uskomuksia, joita tuli mieleesi tapahtuman aikana. Millaisia tunteita ja kehollisia tuntemuksia tapahtuman aikana tapahtui ja mitä muut tekivät tai miten reagoivat tapahtumaan.
Sitten kun on saanut itselle näkyväksi mitä tapahtui voi miettiä mikä olisi taitavaa käyttäytymistä, joka ehkäisisi ongelmallisen käyttäytymisen. Miettiä mitkä oli tapahtuneen välittömät seuraukset tai pitkän aikavälin seuraukset. Kun tapahtuman tekee paperille itselle näkyväksi voi alkaa muuttamaan käyttäytymistään. Jokainen vaihe antaa mahdollisuuden tehdä lopputulosta muuttavan ratkaisun. Tuolloin voi ottaa käyttöön tunteensäätelyssä tarvittavia keinoja. Esimerkiksi voi tarkistaa tilanteen tosiasiat ja muuttaa toimintaansa toimimalla tunteen vastakkaisella tavalla. Tai tehdä ongelmanratkaisua. Tunteiden säätelyssä on oleellista pysähtyä tunteidensa kanssa ja vähentää haavoittuvuustekijöitä esim. nukkumalla riittävästi, jotta ei ole liian väsynyt. On tärkeää muuttaa tunteisiinsa liittyviä ajatuksia ja tulkintoja. Tunteiden ollessa vaikeita voi käyttää myös kriisitaitoja, joiden tarkoitus on lievittää tunnetilaa sellaiseksi, että ajattelu taas onnistuu. Tietoisuustaitojen harjoitteleminen auttaa tunnesäätelyn oppimisessa.
Esimerkki ongelmakäyttäytymisestä; ongelmana syyllistyminen asioista, joihin en ole syyllinen. Haavoittuvuustekijät ovat aiemmat kokemukset, yliaktiivinen syyllisyyden tunto, heikko itsetunto. Laukaiseva tekijä on se, että tapahtuu joku ikävä tapahtuma. Tunteina nousee syyllisyys ja häpeä. Minulle tulee ajatus, että olisi pitänyt toimia toisin tai olen huono tai pelko epäonnistumisesta. Kehollisena tuntemuksena on punastuminen ja hermostuneisuus. Alan pyydellä anteeksi ja koen tarvetta piiloutua muilta. Pitkän aikavälin seurauksena häpeä syvenee ja huonommuuden tunne lisääntyy.
Mutta mitä voisin tehdä toisin, jotta en kokisi syyllistymistä asiasta, joka ei ole minun syytäni. Voin ensin tarkistaa tosiasiat eli olenko oikeasti syyllinen asiaan? Antaa itselleni anteeksi menneisyyden asiat, jotka triggeröi syyllisyyttä. Ajatella itsestäni hyvää. Muistella onnistumisiani. Toimia tunteen vastakkaisella tavalla eli olla oma itseni ja olla pyytämättä anteeksi.
Olen harjoitellut tunteensäätelytaitoja nyt 8 kuukautta eräässä ryhmässä. Sillä seurauksella, että suhteeni omiin tunteisiini on muuttunut. En pelkää ja tukahduta tunteitani enää vaan uskallan pysähtyä tunteiden kanssa. Pystyn säätelemään tunteitani erilaisten keinojen avulla , joita opin tuolla ryhmässä. Vihdoinkin tämä tunteiden kanssa oleminen alkaa tuntua hyvältä, tunteisiini liittyvä kärsimys on vähentynyt. Iloa ja positiivisia tunteita on alkanut tulla haastavien tunteiden tilalle. Uskallan kokea nuo haastavat tunteet ja ilmaista niitä siis surua, vihaa, pettymystä, syyllisyyttä ja häpeää. Ahdistuneisuuteni on huomattavasti vähentynyt. Aion jatkaa noiden ongelmieni ratkomista tuon edellä mainitun ketjuanalyysin avulla.
Tunnesäätelyyn tutustuneena Raija Kauranen
Kuva: Terhi