Klubitalojen Euroopan konferenssi 2025: Osallistujien mietteet pähkinänkuoressa
Klubitalojen Euroopan konferenssi järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 20. – 22.5. Konferenssi oli laatuaan seitsemästoista, ja siinä kyljessä juhlistettiin 30 vuotta Klubitaloja Suomessa. Matkaan meitä lähti jäsenistä Emma ja Tomi sekä työntekijöistä Suvi. Konferenssi pidettiin Finlandia-talolla ja majoituimme Scandic Park -hotellille, noin kymmenisen minuutin kävelymatkan päähän konferenssista ja noin kahdenkymmenen minuutin päästä iltajuhlan pitopaikalta Presidentti-hotellilta.
Suurimmat vaikutukset konferenssissa tekivät meihin akkreditoinnin tason vaikutus Klubitalon toimen onnistumiseen. Lee Kellogg (Clubhouse International) toi esiin kuinka Klubitalon akkreditoinnin tason noustessa Klubitalon työllisyys-, opinto- ja itsenäisen asumisen tulokset ovat selkeästi korkeimmat.
Kolmipäiväiseen ohjelmaan mahtui paljon vaikuttavia ja tiedontäyteisiä puheita sekä inspiroivia ja koskettaviakin paneelikeskusteluja. Vaikutuksen teki ohjelman sisällön monipuolisuus ja se kuinka kaikki tuo nivoutui yhteisen tavoitteen eteenpäin viemiseksi.
Tiistaina opimme verkostoitumisesta, kuinka Klubitalotoimintaa on luotu ja ylläpidetään sekä kehitetään sen kautta. Oli mielenkiintoista kuulla aiheista aina globaalista perspektiivistä hyvin henkilökohtaisiin tarinoihin. Konferenssi oli hyvin lämminhenkinen alusta asti!
Keskiviikkona saimme syventyä tiedolla johtamisen teemaan ja erityisesti Sami Ylitalon esitys datan käyttämisestä toiminnan vaikuttavuuden esiintuomiseksi jäi mieleen; yhteiskunnassa Klubitalojen sosiaalisen hyödyn lisäksi taloudellinen hyöty on mitattavissa ja todistettavissa. Matilda Epsmarker ja Greta Petersen kertoivat Lundista, kuinka Klubitalot voivat auttaa opiskelijoita ja kuinka suuri tarve tällaiselle toiminnalle on. Suurimman vaikutuksen teki se, kuinka he olivat kääntäneet omat henkilökohtaiset vaikeutensa voimavaroiksi ja pystyneet auttamaan muita. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet opiskelijoiden keskuudessa. Yhteisön tukea toipumisessa painotettiin ja Klubitalojen mallin avulla sitä on mahdollisuus tarjota.
Torstain esityksissä tuotiin esiin kuinka kehittää oikeudenmukaisuutta ja saavutettavuutta. Dakota Robin toi hyvin esiin, kuinka tällaisen kehityksen on oltava jatkuvaa ja paneelikeskustelussa kuultiin arvokkaita näkökulmia, kokemuksia ja käytännön vinkkejä eri lähtökohdista tulevien ja eri tarpeita omaavien huomioon ottamiseksi yhteisön toiminnassa. Mika Lillman ja Janette Niemi kertoivat kuinka saavutettavuutta voidaan lisätä eKlubitalojen toiminnalla.
Edustimme Klubitaloamme pitämällä keskiviikkona työpajaa otsakkeella ”Standardit arjen tukena”. Pidimme työpajan yhdessä Färsaaren Klubitalon kanssa. Vaikka olimme varautuneet hyvällä esityksellä, niin on myönnettävä Färsaarelaisten ajaneen meistä ohi omalla spektaakkelillaan: he olivat esityksensä lisäksi kuvanneet huikean näköisen n. 10 minuuttia kestoisen videon Klubitalostaan ja -talon lähiympäristöstä. Aihe ja esityksemme synnyttivät hyvin keskustelua Klubitalotoiminnasta, ja saimme käytettyä tehokkaasti koko työpajaan varatun ajan.
Meidän ei juurikaan tarvinnut nähdä nälkää konferenssissa. Hotellin aamiaisen ja konferenssin lounaan sekä kahvin kanssa ei päivään tarvinnut juurikaan miettiä muuta syötävää kuin iltapala vasta ennen nukkumaan menoa. Jotta jostain olisi jotain nipotettavaa, niin eniten pettymystä toi keskiviikon iltajuhlan ruoka. Ruoka ei toki maultaan jättänyt olleenkaan ketään kylmäksi, mutta määrällisesti sitä olisi saanut olla vähän enemmän. Hopeareunuksena ei tullut ähky bändin kutsuessa tanssilattialle.
Kaiken kaikkiaan osallistujat olivat tyytyväisiä konferenssiin ja sen kaikkiin antimiin. Kannustamme ihmisiä pohtimaan jo nyt seuraavaan konferenssiin lähtemistä, koska kokemus on huikea ja opettavainen!
Kirjoittanut konferenssiin osallistuneet
Emma Koponen ja Tomi Lundberg